Tekstin alkuun
Etusivu - Meri-Lapin Viestintäkasvatusseura ry
Tiistai 27. 6.

Jukke - 18:20 No huh.

Leiri alkoi viimein puksuttaa eteenpäin kuin pysäyttämätön jyrä. Tätä kaikkeahan edelsi muutama päivä tiukkaa leirinrakennusta molemmin puolin juhannusta. Ja älytön määrä syötyä pitsaa. Kohta tulee pitsaa korvista. Kun saavuin Keminmaahan joskus yöllä viime viikolla, ei missään ollut mitään muuta ruokaa kuin pitsaa saatavilla. Sitten tiistaina taas pitsaa. Luulin olevani kuivilla, mutta keskiviikkona Antti, jonka kyydillä olimme liikenteessä, päätti, että nytpä syödään pitsaa. Sitten keskiviikkona vielä pitsaa, kun ei mitään muuta ehtinyt. Onneksi juhannus oli välissä ja paikkasi vähän tilannetta savulohella ja uusilla perunoilla.

Mutta takaisin leiriin.

Tänä vuonnahan tuuraan Paakkolanvaaran Ollia, uskollista leirinjohtajaamme, joka ei tällä kertaa työkiireittensä vuoksi ole leirille päässyt. Vastuu painaa harteita, mutta onneksi leiri on täynnä vapaaehtoista porukkaa, ns. ohjaajia, joiden harteille sitä vastuuta voi vierittää. Isossa maailmassa sitä kutsutaan delegoinniksi. Voitte luottaa siihen, että tulen delegoimaan niin että hiki lentää.

Täytyykin tästä alkaa delegoida jotain vastuuta Antille. Olen vielä vähän katkera sille siitä pitsajutusta.

Antti - 19:47 No huh.

Eka päivä ja ihan rikki jo... ei ole totta. Nyt tulee sellaista valitusta ettei ole tosikaan. Öö... siis... kaiken syy on kai se Jukke. Voi että sitä Jukkea, tuli tuossa keskeyttämään ja jotain alkoi jostain pitsoista tuossa kesken kaiken sönköttämänn, oli hullu kiire ja stressi, niin en mitään tajunnu. Sitten se herppas ja huusi vaan jotain täytteistä. Ei hyvänen aika. Eihän tällaista kestä. Uskomatonta.

Maarit - 21:31 Mites on lapsilla leiri alkanut?

Ovatko uudet ohjaajat olleet vastuuntuntoisia ja reippaita auttaakseen ja kertoakseen jo oppimastaan nuoremmille? Toivottavasti, sillä osa vanhoista kävyistä ovat pakon edessä joutuneet vaihtamaan maisemaa!

Oleilen täällä eteläisimmässä osassa Suomea tämän kesän, syksyllä palajan taas opiskelujen pariin Rovaniemelle. Olisi ollut todella mukava taas olla siellä Teidän kanssanne leireilemässä! Jukelle on sit oltava kilttejä, ettei se aivan riudu kuluvan viikon aikana. Kajta saa ehkä kiusia...

Kertokaahan kuulumisia sieltä leirielämästä. Iloa!

© 2006 Meri-Lapin Viestintäkasvatusseura ry - Tekninen toteutus Optinet kotisivut